VR-konsernin osavuosikatsaus 1.4.–30.6.2010

VR-konsernin liikevaihto jatkoi kasvuaan toisella kvartaalilla. Liikevaihto oli 355,6 miljoonaa euroa (342,3) ja vuoden alusta 665,4 miljoonaa euroa (647,1 miljoonaa euroa). Liikevoittoa toiselta kvartaalilta kertyi 13,0 miljoonaa euroa (8,2) ja vuoden alusta -9,2 miljoonaa euroa (-14,8 miljoonaa euroa). VR-konsernin tulos toiselta kvartaalilta oli 11,1 (5,7) miljoonaa euroa ja vuoden alusta -5,8 (-11,3) miljoonaa euroa.

Toisen vuosineljänneksen positiivista tulosta samoin kuin kumulatiivista tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Kumulatiivista tulosta rasittavat alkuvuoden tapahtumista johtuneet ylimääräiset, noin 11 M€:n kulut. Ylimääräisiä kuluja aiheuttivat alkuvuoden kylmä ja runsasluminen talvi, 4.1.2010 Helsingin rautatieasemalla tapahtunut junaonnettomuus sekä ahtaajalakko. Muutosohjelma etenee suunnitelman mukaan, ja sen vaikutuksia kustannusrakenteeseen on jo nähtävissä.

Kvartaalin aikana käytiin työehtosopimusneuvottelut viiden VR:n henkilöstöjärjestön kanssa, ja neuvottelujen tuloksena solmittiin pitkäaikaiset sopimukset, jotka tukevat muutosohjelman toteuttamista. Sopimukset ovat muutoksitta voimassa muutosohjelman ajan vuoden 2011 loppuun, ja niitä on mahdollista jatkaa vuoden 2012 loppuun.

Toisella kvartaalilla junaliikennettä haittasivat pitkän ja kylmän talven aiheuttamat ennätykselliset routavauriot, jotka kohdistuivat pääasiassa pohjoisen rataosuuksille. Routavaurioiden takia nopeusrajoituksia on ollut pahimmillaan lähes tuhannella kilometrillä, kun viime vuonna rajoituksia oli alle kilometrin osuudella. Junaliikenteeseen vaikutti toisella kvartaalilla myös paikallisjunan suistuminen Helsingin ratapihalla 26.4.2010. Onnettomuustutkintakeskus tutkii suistumisen syytä.

Rekolassa 18.6.2010 tehtiin rataverkon sähkölaitteisiin tahallista ilkivaltaa, jolla aiheutettiin merkittävää vahinkoa laitteille sekä liikenteelle. Ilkivallantekijä on saatu kiinni. Molemmissa tapauksissa vaikutukset olivat sekä kauko- että lähiliikenteelle merkittävät liikenteen oltua hetkellisesti seisahduksissa. Kummastakaan tapauksesta ei koitunut henkilövahinkoja.

Alkuvuoden tulos on muuta vuotta heikompi ratojen kunnossapidon ja rakentamisen liiketuloksen kausivaihtelun takia Toisen kvartaalin ja edellisen vuoden vastaavan ajanjakson välillä ei ole vertailukelpoisuutta haittaavia kertaluontoisia eriä.

Toimialakohtaiset liikevaihdot, liikevoitot ja henkilömäärät on esitetty erillisessä taulukossa.

Henkilöliikenne

Henkilöliikenteen matkustajamäärät juna- ja autoliikenteessä olivat kvartaalilla yhteensä 21,2 miljoonaa matkaa (20,6). Kasvua oli 5,5 % edellisvuoteen verrattuna. Matkamäärien nousuun vaikuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun bussiliikenteen lisääntyminen. Bussiliikenteessä on voitettu kilpailutuksissa pääkaupunkiseudulla uusia linjoja, jotka lisäävät liikennettä. Alkuvuoden kokonaismatkamäärät olivat 44,7 miljoonaa matkaa (42,2) miljoonaa matkaa).

Junaliikenne
Henkilöliikenteen matkojen määrä oli kvartaalilla 16,2 miljoonaa ja vuoden alusta 33,4 miljoonaa matkaa. Kasvua oli toisella vuosineljänneksellä 1,2 % ja vuoden alusta 0,9 %. Kaukoliikenteen matkustajamäärä oli kvartaalilla 3,0 miljoonaa ja vuoden alusta 6,6 miljoonaa. Laskua oli kvartaalilla 2,4 %. Vuoden alusta kasvua oli 2,7 %. Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä matkojen määrän lasku hidastui kvartaalilla 3,1 %:iin matkojen määrän ollessa 84 000. Vuoden alusta matkojen määrä oli 167 000, jossa oli laskua edelliseen vuoteen 10,1 %.

Lähiliikenteessä matkustajia oli katsauskaudella 13,2 miljoonaa, jossa on kasvua 2,1 %. Vuoden alusta matkustajia oli lähiliikenteessä 26,8 miljoonaa, jossa on kasvua 0,5 %. Pääkaupunkiseudulla HSL:n alueen matkamäärät lisääntyivät kvartaalilla 2,8 %, mutta laskivat vuoden alusta 1,2 %. HSL-alueen ulkopuoliset matkat VR:n omassa lähiliikenteessä vähenivät toisella vuosineljänneksellä 0,4 %, mutta kasvoivat vuoden alusta 6,5 %.

Alkuvuoden ongelmat heikensivät oleellisesti vuoden 2010 täsmällisyyslukuja. Roudasta aiheutuneet nopeusrajoitukset vaikuttivat kaukoliikenteen täsmällisyyteen kesäkuun puoleenväliin saakka. Lisäksi paikallisjunan suistuminen ja rataverkon sähkölaitteille tehty ilkivalta aiheuttivat liikenteelle merkittävää haittaa. Aikataulun mukaisesti määräasemalle saapuneiden junien osuus kaukoliikenteessä oli 79,8 % (90,8 %). Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 94,1 % (96,3 %). Myöhästymisraja kaukoliikenteessä on viisi minuuttia ja lähiliikenteessä kolme minuuttia.

Autoliikenne
Linja-autoliikenteessä tehtiin toisella kvartaalilla 5,0 miljoonaa matkaa (4,1) ja vuoden alusta 11,3 miljoonaa matkaa (9,1). Lisäystä edelliseen vuoteen oli kvartaalilla 22,1 % ja vuoden alusta 23,6 %. Liikenteen lisäys johtuu pääasiassa uusista linjoista, joita alettiin ajaa vuoden alusta pääkaupunkiseudun liikenteessä.

Logistiikka

Logistiikkadivisioonan tonnimäärissä, 11,4 miljoonaa tonnia (9,2), oli kasvua toisella kvartaalilla 23,4 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden alusta kuljetetut tonnimäärät olivat 21,0 miljoonaa tonnia (18,4). Vuosineljänneksellä oli havaittavissa kuljetusmäärissä selkeämpää kasvua. Kuljetusmäärien kasvun odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Logistiikan positiiviseen tuloskehitykseen on kuljetusmäärien kasvulla ollut merkittävä vaikutus.

Logistiikassa jatkettiin muutosohjelmaan liittyen hankkeita toiminnan ja kuljetusjärjestelmien tehostamiseksi sekä kannattavuuden parantamiseksi. Logistiikkadivisioonassa on selkeästi nähtävissä muutosohjelman vaikutus. Muutosohjelman ansioista kustannusrakenne on keventynyt, mikä on vaikuttanut oleellisesti positiiviseen tuloskehitykseen. Suurin vaikutus on ollut henkilöstökulujen vähenemisellä.

Junaliikenne
Junaliikenteessä kuljetettu tavaramäärä toisella vuosineljänneksellä oli 9,2 miljoonaa tonnia (7,6) ja vuoden alusta 17,1 miljoonaa tonnia (15,2).

Kotimaan kuljetusmäärät olivat toisella kvartaalilla 6,1 miljoonaa tonnia (4,9), jossa oli 24,0 % kasvua kumulatiivisen kuljetusmäärän ollessa 11,5 miljoonaa tonnia (10,3). Suurin tuoteryhmä oli metsäteollisuus, jonka kuljetusmäärät olivat vuosineljänneksellä 4,5 miljoonaa tonnia (3,8) ja vuoden alusta 8,8 miljoonaa tonnia. Kasvua kuljetusmäärissä oli kvartaalilla 20,3 % ja vuoden alusta 8,9 %. Metalliteollisuuden kuljetukset kasvoivat kvartaalilla 30,7 % ja vuoden alusta 20,4 %. Kemianteollisuuden kuljetusmäärät kasvoivat kvartaalilla 71,9 % ja vuoden alusta 37,8 %.

Suomen ja Venäjän välinen liikenne kasvoi vuosineljänneksellä 17,7 % ja vuoden alusta 14,9 %. Tähän määrään sisältyvät sekä Suomen tuonti- ja vientikuljetukset että transitoliikenne.

Venäjän tuonti- ja vientikuljetukset kasvoivat 13,6 %. Edellä mainitun liikenteen kokonaisvolyymi oli vuosineljänneksellä 1,8 miljoonaa tonnia ja kumulatiivisesti 3,5 miljoonaa tonnia. Eniten (kvartaalilla 35,9 % ja vuoden alusta 37,4 %) kasvoivat metsäteollisuuden kuljetukset Venäjältä Suomeen.

Suomen kautta kulkeva transitoliikenne, joka tapahtuu pääosin Venäjältä kolmansiin maihin, kasvoi vuosineljänneksellä 24,3 % ja vuoden alusta 25,0 % tonnimäärän ollessa kvartaalilla 1,3 miljoonaa (vuoden alusta 2,0 miljoonaa tonnia).

Autoliikenne
Autoliikenteen tavarakuljetukset olivat kvartaalilla 2,1 miljoonaa tonnia (1,6) ja vuoden alusta 3,9 miljoonaa tonnia (3,2). Kuljetukset kasvoivat edellisestä vuodesta kvartaalilla 31,0 % ja vuoden alusta 21,2 %.

Ratojen kunnossapito ja rakentaminen

VR-Radan liikevaihto oli kvartaalilla 67,4 miljoonaa euroa (81,9 M€) ja vuoden alusta 107,7 miljoonaa euroa (126,1). Liikevaihdosta noin 80 % koostui Liikennevirastolle tehdyistä ratojen rakentamis- ja kunnossapitotöistä ja materiaalipalveluista.

Suurimmat käynnissä olevat työmaat ovat Seinäjoki–Kokkola- ja Lahti–Luumäki-parannustyöt sekä Ilmalan ratapihalla tehtävät uusimistyöt.

Investoinnit

Investoinnit olivat tarkasteluajanjaksolla 24,8 miljoonaa euroa
(35,5 M€) ja vuoden alusta 44,4 (60,3) miljoonaa euroa. Merkittävimmät kohteet olivat henkilöliikenne- ja tavaraliikennekaluston muutos- ja saneeraustyöt. Muut investointimenot olivat lähinnä normaaleja käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Kvartaalilla tehtiin merkittävä investointipäätös 200 tavaravaunun saneerauksesta, joka toteutetaan vuonna 2010.

Kvartaalilla solmittiin sopimus Transtech Oy:n kanssa 40 kaksikerroksisen InterCity-matkustajavaunun toimituksesta. Vaunut toimitetaan vuosina 2011–2012. Vaunujen hankinta liittyy ensimmäisellä kvartaalilla tehtyyn noin 150 miljoonan euron investointipäätökseen, jolla uusitaan henkilöliikennekalustoa.

Rahoitus

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli vuoden alusta 53,3 miljoonaa euroa (13,9 M€). Maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoitustuotot olivat kvartaalilla 0,4 (0,3 M€) miljoonaa euroa ja kumulatiivisesti 0,6 M€ (1,3 M€). Likvidit varat olivat kauden lopussa 163,4 miljoonaa euroa (96,2 M€).

Henkilöstö

Konsernin henkilöstön määrä oli keskimäärin 11 952 henkilöä (12 544 henkilöä). Suurin vähennys on tapahtunut logistiikkadivisioonassa, jossa sekä eläkkeelle jäämisten että rakennejärjestelyjen kautta on henkilöstömäärä vähentynyt. Yhtiökohtaiset henkilömäärät ja niiden muutokset on esitetty erillisessä taulukossa.

Merkittävimmät tapahtumat ja katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Kesäkuussa allekirjoitettiin sopimus Liikenneviraston kanssa rataverkostolle tehtävistä tasonnostotöistä. VR rahoittaa ratatöitä 40 miljoonalla eurolla vuonna 2010.

Kesäkuun lopulla ostettiin suomalaisen kuljetusyhtiön Avain-Trans Oy koko osakekanta. Avain-Trans Oy:n liikevaihto oli vuonna 2009 noin 5 M€ ja se tarjoaa logistiikka- ja maantiekuljetuspalveluja Suomesta Venäjälle ja muihin IVY-maihin sekä jakelupalveluja Moskovan ja Pietarin alueilla. Yrityksellä on noin 100 työntekijää. Yritys vahvistaa Transpointin kilpailukykyä Moskovan ja Pietarin alueen jakelumarkkinoilla.

Heinäkuun alussa ostettiin valtakunnallisesti toimivan suomalaisen kuljetusyhtiön Speedyex Oy:n koko osakekanta. Speedyex Oy:n liikevaihto vuonna 2009 oli noin 12 M€ ja se on erikoistunut kierrätys-, rakentamis- ja kaupan logistiikkapalveluihin. Yhtiöllä on 20 työntekijää. Yrityskaupan avulla Transpoint pystyy kehittämään toimintaansa voimakkaasti kasvavilla kierrätysmarkkinoilla.

Loppuvuoden näkymät

Kansainvälisestä finanssikriisistä alkanut laskusuhdanne Suomessa jatkuu, joskin kulutuksessa ja viennissä on selkeästi positiivisia merkkejä. Meneillään olevalla teollisuuden rakennemuutoksella on oleellinen vaikutus tavaraliikenteeseen. Tavaraliikenteen lähitulevaisuuden näkymät ovat edelleen epävarmat, mutta selviä merkkejä kuljetusten kasvun jatkumisesta on havaittavissa. Vuonna 2010 arvioidaan tavaraliikenteen kuljetusmäärien ja liikevaihdon ylittävän merkittävästi vuoden 2009 tason. Vaikka logistiikkadivisioonan tulosparannus viime vuoteen nähden on ollut merkittävä, kannattavuus ei kuitenkaan ole vielä tyydyttävällä tasolla. Kannattavuuden parantamiseksi muutosohjelman jatkaminen on välttämätöntä.

Henkilöliikenteen matkamäärien arvioidaan ylittävän vuoden 2009 tason bussiliikenteessä johtuen uusista linjoista pääkaupunkiseudulla. Junaliikenteessä sen sijaan ennakoidaan jäätävän vuoden 2009 tasolle huolimatta hyvästä kehityksestä kaukoliikenteessä. Muutosten ennustaminen henkilöliikenteessä on haasteellista.

Radanpidon työt koostuvat valtaosin Liikenneviraston tilaamista töistä. Vuonna 2010 jatkuvat vuonna 2008 alkaneet suurimmat hankkeet, rataosien Seinäjoki–Oulu ja Lahti–Luumäki perusparannukset. Tarkasteluajanjaksolla tehty sopimus Liikenneviraston kanssa radanpidon töiden rahoittamisesta ja niiden tekemisestä parantaa oleellisesti VR Radan työllisyystilannetta loppuvuonna. Valtion budjetin perusradanpidon rahoitus on tuleville vuosille voimakkaassa laskussa, millä voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus VR Radan tilanteeseen.

VR-konsernin koko vuoden tuloksen ennakoidaan ylittävän vuoden 2009 tuloksen aiemmin mainittujen alkuvuoden kuluerien vaikutuksesta huolimatta. Konsernin rahoitustilanteen ennakoidaan pysyvän hyvänä koko loppuvuoden.




VR-Yhtymä Oy
Hallitus


Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Osavuosikatsaus lukuina [pdf, 15 KB]