”Junissa asiakkaat ovat rentoja ja mukavia.”

Junatarjoilijan työssä ei työympäristöön tai asiakkaisiin ehdi kyllästyä. Työympäristö vaihtuu aina junatyypin ja ravintolavaunutyypin mukaan, eikä tuttua asiakaskuntaakaan eri reiteillä ja vuoroissa työskennellessä pääse hevin syntymään.

Marita Aittola nauttii itsenäisestä ja vaihtelevasta työstään, jossa sosiaalisille taidoille, kekseliäisyydelle ja terveelle maalaisjärjelle on käyttöä päivittäin.

”Junatarjoilijan työ on itsenäistä ja monipuolista. Työskentelemme ravintolavaunuissa useimmiten yksin. Vastuullamme on koko ravintolavaunu aina asiakaspalvelusta ja kassatyöskentelystä tiettyjen ruoka-annosten valmistamiseen ja pöytien siivoamiseen.

Rutiinihommat pitää hallita ja jaksaa hoitaa. Yhtä tärkeää on luottaa itseensä ja siihen, että pärjää yksin. Usein eteen tulee yllättäviä tilanteita, joista selviää vain luovuutta ja maalaisjärkeä käyttämällä. Kun vaikkapa pakastin sattuu hajoamaan, ei paniikista ole apua.

Vaikka asiakkaat eivät tulekaan tässä työssä tutuiksi, heidän kanssaan tulee aina juteltua ja käytyä läpi päivän tapahtumia. Ravintolavaunuissa käy kaikensorttisia ihmisiä, ja se on yksi työn ehdottomista rikkauksista.

Välillä on todella kiire. Silloin pitää vain tehdä se, minkä pystyy ja pitää pää kylmänä. Onneksi ihmiset ovat junissa jotenkin rennompia ja mukavampia, heillä on aikaa vaikka vähän olisi ruuhkaakin. Palkitsevinta tässä työssä onkin junamatkustajien kiitokset hyvästä palvelusta.”